Ku-nin-gas-tii-ke-ri Panssarimuseolla

Parolan Panssarimuseolla on tänä kesänä ollut tavattavissa maineeltaan legendaarinen Kuningastiikeri, eli saksalainen Tiikeri II panssarivaunu toisen maailmansodan lopulta. Tapauksesta on kohistu paljon sotahistorian harrastajien keskuudessa, ja itsekin menin sitä viimein katsomaan ­– ennen kun en ole kyseistä harvinaista tankkia livenä nähnyt.

Miksi sitten kyseinen natseja palvellut panssarivaunu herättää niin paljon kiinnostusta varsinkin puujalkavitsejä harrastavien ikäluokkien parissa? Syyt eivät varmastikaan ole poliittiset, fani-pohjaa kun löytyy vähän kaikenlaisia ideologioita kannattavien piiristä. Todennäköisimmin kiinnostus Kuningastiikeristä tietynlaista pikkupoikamaista innostusta ”kaikkein vahvimmasta tyypistä”. Kyseinen kisuli oli toisen maailmansodan ”apex predator” –­ saalistaja ravintoketjun huipulla.

Kuningastiikeri livenä

Pääaseellaan, jonka kaliperin numerosta ei ainakaan ministerien ilmeisesti sovi vitsailla, Kuningastiikeri saattoi  tuhota minkä tahansa vastustajansa. Vastaavasti vahva panssarointi teki siitä edestäpäin haavoittumattoman suurimmalle osalle vastustajien panssarintorjunta-aseista. Tämä on sitten peittänyt allensa valmistukseen ja tekniseen luotettavuuteen liittyneet ongelmat. Toinen maailmansota on suosittua populaarikulttuurissa ja populaarissa sotahistoriassa. Usein toistuva tarina on taistelu ylivertaista vastustajaa vastaan. Viihteessä urheat liittoutuneet ovat taatusti tuhonneet moninkertaisen määrän Tiikeri tankkeja siihen verrattuna, mitä niitä oikeasti oli palveluksessa.

Kuningastiikeri oli melko harvinainen näky taistelukentillä. Niitä valmistettiin alle 500 ja sen edeltäjää Tiikeri I:stä alle 1500, kun taas vähemmän kuuluisaa Pzkw IV:sta yli 8000. Amerikkalaisen Shermanin ja neuvostoliittolaisen T-34 tuotantoluvut liikkuivat kymmenissä tuhansissa. Monesti, kun liittoutuneiden sotilaat väittivät kohdanneensa Tiikerin, he olivat oikeasti tekemisissä panssari nelosten kanssa. Toisaalta harvinaisuus on ehkä ollut yksi asia, mikä on ollut luomassa Kuningastiikerin erityistä mainetta. Nyt minäkin matkasin Parolaan juuri nähdäkseni jotain, mitä en ole ennen nähnyt. Kokosin nuorempana pienoismalleja ja muistan, kuinka Kuningastiikeri oli törkeän paljon kalliimpi kuin muut panssarivaunujen pienoismallit. Prahasta sitten onnistuin hankkimaan suhteellisen edullisella hinnalla pienoismallin, joka kuuluu minulla yhä niihin, jotka ovat vielä ehjiä.

Kuningastiikeri itsetehtynä pienoismallina

Päinvastainen tapaus kuin Kuningastiikeri on sitten suomalainen BT-42. Suorastaan toisen maailman sodan surkeimpia tekeleitä panssarivaunujen saralla – oikeastaan se olikin rynnäkkötykki tai suorastaan telatykki eli panssarivaunun alustalle asetettu kenttätykki. BT-42 oli heikosti panssaroitu ja kärsi telaketjuongelmista. 114 mm tykki oli suuresta kaliiperistaan huolimatta kykenemätön läpäisemään neuvostopanssarien suojausta. Lähinnä BT-42 puolustukseksi voidaan sanoa, että se valmistettiin sillä, mitä saatavilla oli ja käyttötarkoitus oli alun perin pikemminkin tulituki kuin panssarivaunujen vastainen taistelu, mihin sitä lopulta kesällä 1944 käytettiin. BT-42 oli vieläkin harvinaisempi kuin Kuningastiikeri. Niitä valmistettiin vain 18 kpl.

LBT-42:een liittyy kuitenkin uudempi historiakulttuurillinen ilmiö. Paljolti sen avulla saatiin maksettua Panssarimuseon ulkona oleville tankeille katokset. Vaunu esiintyy japanilaisessa Girls und Panzer-animesarjassa, jossa lentotukialuksille sijoitetuissa sisäoppilaitoksissa asuvat teinitytöt kilpailevat toisen maailmansodan aikaisilla panssarivaunuilla, mukaan lukien BT-42. Sarjan fanit sitten tekivät runsaita lahjoituksia Panssarimuseon korjaukseen, koska maailman ainoan BT-42:n kohtalo oli muuten uhattuna.

Maailman ainoa säilynyt BT-42

En oikein osaa päättää, onko Girls und Panzer hieno asia vai jonkin sortin pyhäinhäväistys. Ainakin japanilaisilla tekijöillä on ollut pokkaa. Ilmeisesti ajatuksena on ollut yhdistää kaksi teinipoikina kiinnostanutta asiaa, toinen maailmansodan aseet ja tytöt. Sen teinityttökiinnostuksen toivon kadonneen iän myötä.

P. S. Jos Girls und Panzer kuulostaa omalaatuiselta, niin googlatkaapa Strike Witches ja sen hahmot Eila Ilmatar Juutilainen, Elma Leivonen, Nikka Edvardine Katajainen.

Scroll to Top